sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Toisille saatat olla pelkkä muru, mutta minulle sinä olet koko pulla!

Moikka! Oon Meri-Tuuli ja päätin nyt alkaa kirjottaa vähän toisenlaista blogia. Mulla on yksi blogi jo entuudestaan, minne pääset tästä. Tonne mä oon (tai no en ole, oon ollut laiska. Hyi mua) kirjotellut mun tarinoita ja sen sellasia. Yritän vieläkin keksiä sinne jotain kirjoteltavaa, että käykää tosiaan aina silloin tällöin kurkkaamassa. :) 

Tän ensimmäisen postauksen teema on kaverit. Aattelin alottaa tällä "pakollisella" kaveripostauksella, ja jatkaa sitten vähän vakavampiin aiheisiin. Pyrin siihen, että tää teksti olis sellasta mukavaa lukea, enkä siis aio alkaa listaamaan tänne mitä söin aamupalaksi. Mutta eikohän tää selittely ollut tässä, mennääs siihen asiaan. Mulla ei ihan kaikista mun kavereista ollut kuvia, niin oon sitten ottanut facesta jotain, jos oon löytänyt. :p


Emilia 


 Oon tuntenu Emilian edellissyksystä ja mun täytyy sanoa et yhtään yhdessä vietettyy hetkeä en kadu. Muistan, ku seiskalla aattelin et "ei voi olla totta, mä en _ikinä_ halua tutustuu tohon ihmiseen, kato nyt sitä." Sit jotenkin alettiin vaan liikkuu samassa porukassa ja pääsin tutustuu Emppuun paremmin. Emppu on ihan mahtava ystävä, enkä ikinä haluis vaihtaa sitä kehenkään! Tähän mennes en oo viel hirveen montaa kertaa joutunu toteemaan tätä, mut ulkonäkö oikeesti pettää. Kukapa uskois et tollasen emopunkkari (mikälie?)-tyylin alla olis sellanen herkkis. ;)


Julia


Julia on mun lapsuudenystävä. Olin melkeen neljän vanha supersosiaalinen pikkuvanha nirppanokka ja kävin kysymässä Jullee leikkimään. Siinä me sit leikittiin kotia sun muuta. Sit onnistuin kadottaa Jullen. Me muutettiin toiselle puolen kaupunkia ja ei sit oikeen pidetty yhteyttä. Sain sit muutaman vuoden päästä kutsun Jullen 6-vuotis synttäreille. Tavattiin siellä sit uudestaan, mut pian sen jälkeen hukkasin Julian taas. Olin 9 vuotta ja olin ekaa päivää karin koulussa, kun tapasin Julian kolmannen kerran, ja siitä saakka ollaan sit pysytty yhteyksissä. 


Maria


 Marian oon tuntenu kans sielt kolmannelt luokalta, niinku Jullenki. Maria on mua vuoden vanhempi, mut sitä ei tosiaan huomaa, koska ollaan yht tyhmii. Maria oli sellanen pien urpo sillon kauan sitte. Se ei selittäny mistään muusta, ku Tokio Hotelista ja muistan ku keinuttiin karin koulun pihalla ja kuunneltiin tätä. Tähän viiteen vuoteen, mitä ollaan oltu ystäviä, on mahtunu jos jonkinmoista, mut kertaakaan ei oo niin isoo riitaa tullut, et olisin mököttänyt päivää kauempaa.


Niklas

  
Oon tutustunu Nikkeen periaatteessa vasta yläasteella. Oltiin siis samalla ala-asteella, mut inhosin Nikkee varmaan eniten kaikista. Oon jopa ala-asteella ollu sitä mieltä, et lopetan koulunkäynnin Niken takii. Sit päädyttiin kumminki yläasteella samaan kouluun ja muistan ku Nikke tuli jossain koulun kuorossa mun viereen istumaan ja alko selittää jotain. Mun ensimmäinen ajatus oli: "sä et tosiaankaan istu siihen anna mun olla mee pois sä oot kamala", mut sit huomasin et hei, Nikke on sittenki ihan ok. Nyt ollaan oltu ystävii joku puoltoista vuotta ja mun täytyy sanoo, et mul ei oo mitään valittamista. Nikel on muuten mahtava blogi! Menkää ihmeessä lukemaan! Niken blogiin pääsette tästä.

Jenna


Oon tutustunu Jennaanki kolmosella. Muistan, ku olin katkassu mun jalan ja istuin niitten keppien kanssa siin penkillä yksinää. Sit Jenna tuli kysymään, et saaks se koittaa niit keppejä ja sit alettiin juttelee kunnolla. Jenna on muuttunu vuosien aikana ihan sairaasti, mut pysyny silti yhtä mahtavana!


Nea


 Yllätys yllätys, oon tutustunu Neaanki jo ala-asteella. Oltiin tosi hyvii ystävii seittemänteen luokkaan asti, mut sitte jotain tapahtu. En oo vieläkään ihan varma mitä, mut jotenki meiän ystävyys vaan meni. Kasilla oon onneks tutustunu Neaan kunnolla uudestaan, ja meist on taas tullu tosi hyvii ystävii!



Nelly


Niinhä ne sanoo, et netistä ei tapaa mitään muuta kuin jotain sekopäitä. Nyt en oo ihan varma onks ne oikeessa, vai ihan väärässä. No ehkä ne on väärässä. Nellyyn oon tutustunu vasta viime syksynä, mut silti tuntuu, niinku olisin tuntenu Nellyn jo vaikka kuinka pitkään! Muistan, kuinka paljon mua jännitti, ku ekaa kertaa olin kaupungissa Nean ja Nellyn kanssa. Aattelin, et "eikä, se pitää mua varmaan ihan idioottina", mut en sit tiiä kun ollaan nähty niin monta kertaa uudestaankin. x)


... Ja lukuisat muut!

Noora, Miia, Heidi, Pöysti, Essi, Aleksiina, Ella, Helmi, Emma, Kristiina, Lotta, Satu, Robert, Taru ja ihan kaikki muut, joihin oon saanu tutustuu: Ootte mahtavia. En ehkä mainitte kaikkia täs tolleen erikseen, mut silti. Ootte ihan mahtavia ja on ollu ilo tutustuu teihin ja viettää aikaa teiän kanssa! Ja sit on vielä se joukko, joihin haluisin tutustua paremmin. Älkää pelästykö, jos tuun juttelee teille jostain ihan randomista. ;)

Ja vielä isot kiitokset noille mun ystäville. Kai se on myönnettävä, etten mäkään helppo oo. Silti noi jaksaa katella mua ja kuunnella mun selityksiä päivästä toiseen. Kiitti paljon, ootte ihania! En tiiä, millasta mun elämä olis, jos joutuisin päästämään jonkun teistä menemään. Rakastan teitä ihan ylipaljon! Isot halaukset ja pusut poskelle jokaselle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti